Hyvissä käsissä 2018 -kunniakirja on myönnetty Peijaksen sairaalan psykoosi- ja oikeuspsykiatrian osasto P1:lle. Palkinto luovutettiin torstaina 1.11. alkaneilla Sote-festareilla Helsingissä ja sen vastaanottivat osastonhoitaja Tuomo Töhönen sekä kolme Feeniks-toiminnan ja etäosaston kehitystiimissä mukana ollutta sairaanhoitajaa.
HUSin psykiatrian osasto P1 on 20-paikkainen vuodeosasto, jossa hoidetaan ensisijaisesti psykoosisairauksista kärsiviä potilaita, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Osasto on tarkoitettu pääasiassa lyhytaikaiseen hoitoon, jossa viivytään keskimäärin kahdesta kolmeen viikkoon. Noin puolet potilaista tulee hoitoon vapaaehtoisesti, toinen puoli vasten tahtoaan.
– Tämän kevään aikana on ollut selkeästi havaittavissa, että potilaat ovat aiempaa huonokuntoisempia. Tämä johtunee siitä, että kun avohoitoon panostetaan yhteiskunnassa entistä enemmän, sairaalaan päätyvät vain, ne jotka todella tarvitsevat osastohoitoa. Siksi henkilökunnalta vaaditaan paljon osaamista. Onkin onni, että olemme saaneet tänne hyviä osaajia töihin, osastonhoitaja Tuomo Töhönen kertoo.
JHL:n Sote-festareiden yhteydessä jaetun Hyvissä käsissä -palkinnon vastaanottivat Jenna Ilvonen (vas.), Tuomo Töhönen, Virpi Eerola ja Heli Väisänen.
P1:llä työskentelee muun muassa reilut 20 hoitajaa, pari lääkäriä, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, psykologi ja osastonsihteeri.
– Olen työskennellyt täällä nyt reilun vuoden osastonhoitajana. 15-vuotisen työurani aikana tämä työyhteisö on toimivin. Meillä on paljon pitkän linjan osaajia, minkä ohessa esimerkiksi työlomien sijaisena on nuoria innokkaita henkilöitä – siis mitä parhain koktaili osaamista sekä nuoruuden ja uutuuden intoa, Töhönen kehuu.
Hän kuvailee osaston ilmapiiriä kehitysmyönteiseksi ja kertoo, että työntekijöillä on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön sekä työn tekemisen tapoihin.
Elämänlaatu paranee, kustannukset pienenevät
Peijaksen osasto P1 on saanut viime aikoina kansainvälistäkin mainetta kehittämillään psykoosipotilaiden hoitomenetelmillä. Esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO on kiinnostunut 2010-luvun alussa kehitetystä Feeniks-ryhmähoitomallista ja liittänyt sen osaksi Resilience 2020 -ohjelmaa.
Feeniks-malli koostuu hyvin arkisesta toiminnasta, jota tehdään yhdessä potilaiden kanssa. Ryhmä kokkaa, käy museoissa tai kahvilassa ja juttelee samalla mukavia. Toimintaan osallistuvat lääkärit ja hoitajat pukeutuvat omiin vaatteisiinsa ja ovat mukana ilman titteleitä, tasavertaisina potilaiden kanssa. Potilaiden sairauksista ja lääkityksistä puhutaan vain, jos joku ryhmäläisistä nostaa aiheen käsittelyyn, muutoin keskitytään arkisiin ja jokapäiväisiin asioihin. Tavoitteena on poistaa mielenterveysongelmien stigmaa.
Feeniks-ryhmät on kohdistettu erityisesti sellaisille henkilöille, joilla on vuodessa useita hoitojaksoja osastolla.
– Olemme saaneet työstä todella hienoja tuloksia. Moni ryhmään osallistunut potilas ei ole enää päätynyt sairaalaan ja osallistujien elämänlaatu on parantunut huomattavasti. Osa on kiinni työelämässä, Töhönen kertoo ja jatkaa:
– Samalla työ on tuottanut jo satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen säästöt yhteiskunnalle.
Feeniks-ryhmien lisäksi P1-osasto on aloittanut tänä vuonna toisen merkittävän kehittämistyön etäosastohankkeellaan.
– Potilasmäärät kasvavat koko ajan, mutta sairaalapaikkojen määrä pikemminkin laskee. Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa sijaitsevissa palveluasumisen yksiköissä asuu paljon sellaisia ihmisiä, joilla on useita sairaalajaksoja osastolla. Mietimme, millä keinoilla voisimme parantaa näiden potilaiden selviytymistä osaston ulkopuolella. Tästä syntyi etäosastoajatus, Tuomo Töhönen kertoo.
Etäosastotyössä potilaat tavataan päivittäin skype-yhteyden välityksellä.
– Hoito on käytännössä samanlaista kuin osastolla, vain seinät ovat erilaiset. Toipuminen on kuitenkin nopeampaa kotona kuin sairaalassa.
Töhösen mukaan jo vajaassa vuodessa on saatu hyviä tuloksia. Kaikkien potilaiden BRPS-mittarilla (erityinen psykoosimittari) tehdyt mittaukset ovat parantuneet huomattavasti. Myös potilaspalautteet ovat olleet lähes yksinomaan myönteisiä.
Töhösen mukaan tavoitteena onkin, että hoitomalli voitaisiin ottaa käyttöön myös muissa HUSin psykiatrian yksiköissä.
Psykiatria myönteisessä valossa
Tuomo Töhönen iloitsee, että Hyvissä käsissä -palkinnon ansiosta myös psykiatrian työ nähdään myönteisessä valossa.
– Useimmiten psykiatria nousee julkisuuteen negatiivisten asioiden, kuten pakkohoidon tai surullisten potilaskohtaloiden, yhteydessä. On koko psykiatrian kannalta hyvä asia, että meistäkin on positiivista sanottavaa. Meidän tarkoituksemme on aina hoitaa potilaita parempaan kuntoon.